Välimatka-valokuvausprojekti

Välimatkan lähtökohtana oli kommunikaatio ja suhde toiseen – yksilön kohtaaminen. Valokuvakeskus Perin tuottaman vuorovaikutteisen taideprojektin ideana oli, että valokuvaajat kuvaavat joko Luoteis-Venäjällä tai Turun seudulla. Kuvausmatkat toteutettiin vuosien

2005-2007 aikana. Näyttelyyn osallistuvat valokuvaajat Pia Bartsch, Minna Havukainen ja Mari Männistö Turusta sekä Igor Lebedev Pietarista.

Taiteilijat valittiin avoimen haun kautta. Nauvossa syksyllä 2006 taiteilijat tapasivat toisensa pitkän viikonlopun aikana. Tämä on lähtöstarttina kuvausprojektille, jonka tuloksena syntyi Valokuvakeskus Perissä keväällä esillä ollut Välimatka näyttely. Hankkeen kuraattoreina toimivat Taina Erävaara sekä Maria Ylikoski.

Pia Bartsch toteutti valokuvausprojektin Pietarissa. Hänen näyttelyssä esillä ollut tilateoksensa Pyörätuolimorsiamelle sulhanen rakentui ihmisen kaipuusta toisen luo. Esteellisten paikkojen esille tuominen kertoi sekä henkisestä että konkreettisesta kohtaamisen vaikeudesta. Käytöstä poistetuista pyörätuoleista toteutetut turkulaiset tytöt Morsian Magdaleena ja BeachBabe Barbara löytävät sulhaset saman vuoden syksyllä Pietarista. Sulhaskandidaatit oli toteutettu Irina Rogalevan johtaman teatteriryhmä PiterShed:in kanssa pidetyssä yhteisöllisessä työpajassa.

Minna Havukainen ja Mari Männistö suuntasivat kuvausmatkansa kohti Rukajärven kylää Karjalassa, jossa he kohtasivat vapaaseurakuntalaisia kokouksissaan. Työpari kuvasi aineellisen ja hengellisen maailman rajankäyntiä, ja hetkiä, jolloin hengellinen kokemus työntää maallisen todellisuuden kokonaan syrjään. Valokuvaajat kysyvät teoksessaan Rukous: ”Miltä uskossa oleminen tuntuu?” Ja vastaavat siihen: ”Miltä uskossa oleminen näyttää?”. Videoteoksessa oli kaipuuta henkiseen. Ihmiset olivat läsnä, mutta omassa maailmassaan, tavoittamattomia katsojalta. Välimatka voi teoksen kokijalle olla haaste, uuvuttaa tuttuudessaan tai olla ehkä ylitsepääsemätön este?

Pietarilainen Igor Lebedev kuvasi Dead Season -teossarjan marraskuussa 2006 Perin residenssissä Nauvossa, paikassa, jonka luonne muuttuu oleellisesti vuodenajan mukaan. Jokainen syksy on Nauvossa kuin pieni kuolema: turismi lakkaa, ihmiset katoavat, paikat autioituvat. Odotetaan uutta tulevaisuutta tai kietoudutaan rauhaan. Valokuvaajan katse on tietoisen välimatkan turvassa. Paikka näyttäytyi aavemaisena, melkein kuin kauhuelokuvan still-kuvina. Ihmisen läsnäoloon viittasivat erilaiset jäljet – autot, veneet ja etenkin valot. Valokuvien katsojalle Nauvo näyttäytyi välikulkupaikkana, saavuttamattomana ja etäisenä.

Taiteilijat käsittelivät kukin omalla tavallaan kommunikaatioon liittyviä kysymyksiä. Työskentelytavat ulottuivat valokuvasta videotekoon sekä installaation. Kukin otti niin tekoprosessin kuin lopullisen teoksen kautta omakohtaisesti kantaa kommunikaatioon.

Kuvausmatkoja oli useita, sekä ryhmissä että itsenäisesti. Kuraattorit tapasivat taiteilijoita ja osallistuivat tekemisprosessiin .

Lopputuloksena oli monia kokemuksia Venäjältä sekä Suomesta ja näistä syntynyt kattaus kommunikaatiosta hyvin erilaisessa ilmiasussa. Tärkeintä oli kohtaamisen ja kommunikaation lisäksi raja-aitojen näkeminen ja niiden ylitysyritykset taiteen keinoin.

VÄLIMATKA on se, joka on itsen ja toisen välillä tai itsessämme. Tutun ja tuntemattoman paikan välissä. Se on se kohtaamisen alue, jossa välimatka voi joko etääntyä, lähentyä tai risteytyä. Välimatka on myös teoksen ja katsojan välillä. Teos voi valokuvallisessa kohtaamisessa joko tulla intiimisti lähelle tai jäädä jopa yhdentekeväksi. Miten kommunikaatio toteutuu? Se voi olla paikkojen, ihmisten tai sisäisten näkymien välillä. Näyttelyn teokset luovat myös välimatkoja toistensa välille. Miten työt risteytyvät ja kommunikoivat keskenään? Se jäi katsojan päätettäväksi.

Projektin osallistujat:

Valokuvaajat: Pia Bartsch, Minna Havukainen ja Mari Männistö Turusta sekä Igor Lebedev Pietarista
Kuraattorit: Taina Erävaara ja Maria Ylikoski